Easter trip 1/2

Hiphei!

Nasta reissu ja hyvä että tuli lähdettyä! Pari päivää tässä meni huilaillessa ja kuvia lataillessa, joten tässäpä ensimmäiset otokset reissusta. Kuvien määrän takia jaan päivityksen nyt kahteen osaan, joista jälkimmäinen tulee sitten joskus. Enjoy!

Dunnottar Castle. Oli suljettu kovan tuulen takia. :P

Linnan viereinen lahdelma. Tuulen voiman voi kukin arvioida aallokosta.

Kivien joukossa oli myös pieni hylje, joka oli vissiin joutunut aaltojen viemäksi ja eksynyt rannalle.

Stonehavenin satama-aluetta.

Padon päällä Pitlochryssa. Ei ollut kauhean keväinen tunnelma.

Ardnamurchanin rantaa matkalla Isle of Mullille. Olipahan kirkasta vettä, vaikkei lämpötila uimaan houkutellutkaan.

Mmmmm, whiskyy.. *drool*

Tobermoryn satamaa ja kaupunkia.

Paikallinen majakka, jonka etsiminen oli jo reippaan urheilusuorituksen takana.

Fish supper. Katsokaa, kalani on mallia isompi kuin vatsani.

Kuunvaloa saarella.

Aamunkoitto Isle of Mullilta lähdettäessä.

Retkeilijä Glenfinnan-järvellä.

Käytiin lenkillä Ben Nevisin kupeessa. Skotlannin korkeimmalla vuorella (ei kuvassa) oli kuulemma talviolosuhteet ja kiipeily vaarallista. Oli tyytyminen turistikierrokseen.

Vuorten välistä löytyi pieni laakso.

Kuvaton päivitys

Heipparallaa!

Melkein taas kaksi viikkoa kulunut edellisestä, mitä pahoittelen. Viikolla aikaa söi etenkin esseen kirjoittelu, vaikka palautukseen on aikaa kuukauden päivät. Tästä syytän erityisesti yliopiston pääsiäistaukojärjestelmää, joka valitettavasti (huom. sarkasmi!) motivoi toimimaan ajoissa. Ei siinä, että oikeesti valittaisin... :P

Täällä pääsiäistauko tosiaan kestää 3 viikkoa, eli särmästi pusertamalla hommansa kasaan voi saada ihan legitiimin 3 viikon irtioton opinnoista. Vaihdan tän ihan millon vaan HY:n perioditaukoihin! Ohjelmontina tälle vapaalle on huomenaamuna alkava 5 päivän Ylämaan kiertoretki paikallisen International Societyn kanssa, viikon täysvapaa kaikesta, sekä huhtikuusta Inkan (<3) ja vanhempien vierailu. Aika ei siis käy vahingossakaan pitkäksi, jos ei tota väliviikkoa lasketa.... :P

Edelliset päivitykset on väliin menny ehkä liiankin paljon hehkutukseksi siitä, miten täällä ruoho on vihreämpää ja viski halvempaa kuin muualla. No se nyt ei ole koko totuus, on täälläkin jotain heikommin kuin Suomessa (missä kuulemma on Euroopan kalleinta, hajotkaa siihen!). Alla kuitenkin kokemuksiani ja kuulopuheita paikallisista palveluista/järjestelmistä. Mitään vastuuta todenmukaisuudesta/tms. ei hyväksytä kaiken pohjautuessa subjketiisiveen fiilikseen...

Ensinnäkin tuntuu naurettavalta lukea itkua Stadin joukkoliikenteestä/HSL:stä. Täkäläiset bussit laskuttavat aina matkan pituuden perusteella, eli kun hyppäät bussiin, pitää matkakohde tietää nimeltä ennakkoon tai valmistautua selittämään kuskille minne tarkalleen ottaen haluat päästä. Mainitsinko jo, että vain tasaraha käy ja setelit ovat syntiä? Tervetuloa keskiajalle! Kävellen olisit jo kotona tai ainakin perillä...

Ennen lähtöäni luin jostain, että paikallisen pankkitilin hankkiminen olisi jotenkin vaikeaa. Koska olin onnistuneesti hankkinut turkkilaisen SIM-kortin ilman yhteistä kieltä, kuvittelin pankkitilin perustamisen olevan pelkkä muodollisuus. VIRHE! Pankkitilin saamiseksi sinun tulee todistaa henkilöllisyytesi lisäksi sukupuolesi, syntymäsi, yliopistosi sekä vakuuttaa, että sinulla on tuloja. Niin, jotta siis voisit tallettaa olemassa olevia rahojasi, joudut todistamaan, että sinulla on rahaa myös jatkossa. Loogista, eikö? Ja koko pankkitilin perustamismotivaationa on, että paikallisen kuntosalin jäsenyyttä ei voi saada ilman Direct Debit-yhteensopivuutta. Ei mikään ihme, että tämä(kin) saareke kuolee ylipainoisuuteen lähitulevaisuudessa. Darwin FTW!

Jos ei osaa suunnitella edes pankkia oikein, niin sähköpistokkeen laatiminen on selvästi yli kaiken kapasiteetin. Kun adapteri unohtuu kotiin ja pitäisi kirjoittaa jotain järkevää kansainvälisen rikosoikeuden kehityksestä, rupeaa väkisinkin miettimään miten tämä saareke on onnistunut pitämään aikoinaan puolta maailmaa hallussaan. Ennen oli vissiin liianki  kunnollista ja sähkö harvojen hallinnassa...

Vaikka alussa jaksoin hehkutella ja innostua, niin kahden kuukauden jälkeen paikallinen muonitus ei enää herätä samanlaisia reaktioita. Sen lisäksi, että yliopiston Hubin ruokakerros on auki nihkeästi vain keskellä päivää, on tarjonta syöty läpi 2 viikossa ja verisuonet ahtautettu viikossa. Tarjonta koostuu Italiano-puolen pizzasta ja lisukkeista, Mexicano-puolen burrito-/taco-/fajitas-osastosta ja traditional-puolen deep fry-lohkon lisäksi salaatti- ja jätskibaarista. Alakerrassa palvelee toki Subway, jonka tarjoukset lounaspatongista (£3/£5) ovat oikeasti ihan kilpailukykyisiä em. ruokavaihtoehtojen (£3,5-£6) kanssa. Pitkälle selviääkin omalla aamupalalla ja myöhäisellä lounas-päivällisellä. Lisäksi riippumattomat lähteet kertovat, että muualta saa samaa tavaraa halvemmalla. (Blogikirjoittaja suosittelee St. Machar Barin Burger+Beer-tarjousta (£5,50))

Vaikka kuinka tekis mieli, niin täältä käsin on vähän vaikea avautua säästä, kun lukee Suomen (madon)lukuja. Voin silti valittaa, että kuuleman mukaan maaliskuu on kylmin vuosikymmeniin, NYYH!

Seuraavaan kertaan, jolloin raportoin laajemmin alkavasta reissuta mm. kuvin. Sitä odotellessa: Slàinte!

Opiskeluista

Taas pääsi pari viikkoa vierähtämään melkein huomaamatta. Arki pyörii aika pitkälti opintojen ja muiden perusaskareiden tahdissa, joten turistia ei tule leikittyä lainkaan. Siksi tällä erää tiedossa enemmän tekstiä ja vähemmän kuvia.

Seaton Park yliopiston ja solukylän välissä. Puistolampi on vähän innostunut, saa nähdä vetäytyykö kesään mennessä takaisin.

Vastoin kaikkia ennakkoluuloja, olen ehtinyt opiskella paikan päällä muutakin kuin tislaamotaidetta. Valitsin viime vuonna vaihtoon hakiessani kursseiksi lähinnä EU-oikeutta ja kv-rikosoikeuden kurssin. Koska valinnat oli tehtävä käynnissä olevan vuoden kurssikalenterista, en voinut olla täysin varma toteutuisivatko valitsemani kurssit lainkaan. Paikan päällä sitten selvisi, että tarjolla olisi vain 5 Aberdeen-krediitin arvoinen oikeusvertailevan EU-oikeuden minikurssi, joten päädyin valitsemaan kv-rikosoikeuden lisäksi vaihtoehtoisen riidanratkaisun kurssin ja voimankäyttöä kansainvälisessä oikeudessa käsittelevän kurssin. Näistä kv-kurssit ovat paikallisen järjestelmän 4-tason Honours-kursseja, jotka järjestetään seminaarimuotoisina. Riidanratkaisukurssi on ekan vuoden opiskelijoille suunnattu ja formaatti sisältää Suomestakin tutut massaluennot sekä luentoja tukevaa pienryhmätyöskentelyä.

Seminaarikursseilla luentoja ei ole ja pääpaino on seminaaritapaamisiin osallistumisessa ja aiheiden valmistelemisessa. Jokaiselle tapaamiskerralle on määritetty opiskeltava aineisto ja muutamia kysymyksiä/ongelmia, joista ryhmässä sitten keskustellaan. Ryhmäkoko on n. 16 henkeä ja läsnäolo on vähemmän yllättäen pakollista. Keskusteluun osallistumiseen kannustetaan, mutta kuumottavia kiertopuheenvuoroja ei ainakaan omilla kursseillani ole eli puhumaan ei väkisin joudu. Tämä on osoittautunut mukavaksi, koska keskustelu ja tunnin eteneminen noudattavat vain harvoin samaa kaavaa eli alkuperäisiä seminaarikysymyksiä ja lonkalta vastaaminen esim. kansainvälisen oikeuden pakottavuutta koskevaan problematiikkaan ei vielä kuukauden kielikylvyn jälkeen ole helppoa.

Opiskelu on kuitenkin tuntunut taas pitkästä aikaa mielekkäältä, eikä muutaman kymmenen sivun mittaisiin pätkiin pilkottu lukeminenkaan rasita läheskään yhtä paljon kuin satojen sivujen pänttääminen ja ulkoa opettelu tenttiä varten. Itsenäiseen opiskeluun tottuneelle muutos ei ole ollut järin suuri, kun kaikkien kolmen eri kurssin luentoja ja seminaareja on viikossa enintään 6 tuntia. Tentit ovat täällä aina vasta lukukauden lopussa (tenttikausi 18.5.-7.6.) ja niissä pärjääminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen ja tenttiin valmistatumista. Lakikirjabingoa ei tunneta, vaikka joihinkin tentteihin saa mukaan osia lakiteksteistä/sopimuksista. Ulkoa opettelun sijaan tunnutaan painottavan enemmän asioiden ymmärtämistä ja ajattelun kehittämistä. Kelpaa mulle!

Toinen otos Sir Duncan Rice-kirjastosta. Kaikille Kaisa-kirjastin abeista ahdistuneille: sisäänpääsy onnistuu vain yliopiston kulkukortilla. ;)

 Mitä kirjoihin ja niiden saatavuuteen tulee, olen melko vakuuttunut paikallisen systeemin paremmuudesta Helsinkiin verrattuna. Oikiksessa kurssikirjojen saatavuus tuntuu olevan pysyvä ongelma, kun kaikki tarvitsevat kirjat tenttiin lukua varten samaan aikaan ja laina-aikaa on parista viikosta kuukauteen per kirja. Täällä kurssilukemistoon kuuluvat opukset on luokiteltu omaan Heavy Demand-kategoriaan, josta kirjan saa lainaan päiväksi kerrallaan. Uusiminen onnistuu vain paikan päällä, jos kirjalle ei ole kysyntää. Koska kirjan voi myös varata tietylle päivälle jopa kolme viikkoa etukäteen, on lukemisto yleensä saatavilla aina tarvittaessa pienellä ennakkosuunnittelulla. Me gusta!

Tämmöstä tänään. Pari viikkoa opiskeluja jäjellä ennen pääsiästaukoa eli 3 viikkoa opetusvapaata. Tiedossa ainakin reissailua ympäri Ylämaita ja kurkkaus etelään eli Edinburghiin. Näistä lisää myöhemmin.

Maltaita ja maisemia

Heleijaa!

Edellisestä päivityksestä pääsikin kulumaan melkein 2 viikkoa (oho, hups), mutta onpahan enemmän asiaa.=)

Viskitastingista
Kuten edellisessä viestissä mainitsin, osallistuin viime viikolla yliopiston Malt Whisky Societyn järjestämään viskimaisteluun. Tapahtuma oli varsin suosittu ja liput myytiin kerralla loppuun. 3 punnan jäsenhinnalla (£4 muilta) sai 4 vapaavalintaista viskiä maisteltavaksi alla näkyvästä valikoimasta. Varsin kohtuullinen sijoitus siis.

Valikoimaa. (c) Aberdeen Univeristy Malt Whisky Society.

Itse valitsin kokeiluun Jura 10yo, BenRiach 16yo, Glendronnach 12&15yo sekä bonuksena Teachers-blendin, kun ihan jokaiselle 4 viskiä ei maistunut. Kaikki olivat uusina tuttavuuksina miellyttäviä löytöjä, vaikka tarkempaa analyysiä en muistiinpanojen puuttuessa tullut kirjanneeksi. Jatkossa sitten paremmalla valmistautumisella.Todistinpa tilaisuudessa myös Single Malt+Diet Coke-sekoittelua, mikä ehkä kertoo ettei illan anti ollut kaikkien makuhermoille tuunattu.

Viskit nautittiin tässä maistelussa ensimmäistä kertaa Sociertyn omista Glencairn-laseista.

Society järjestää maisteluita aina kahden viikon välein (seuraava jo ensi keskiviikkona!) ja näiden lisäksi mm. retkiä tislaamoihin sekä tänä vuonna toukokuussa järjestettävän Aberdeen Whisky Festivalin. Ohjelmasta ei siis ole puutetta, mitä viskiin tulee. ;)

Tupa täynnä innokkaita(?) viskin maistelijoita. Slainte!

Inverness ja Loch Ness
International Society organisoi viikonloppuretken Skotlannin pohjoisimpaan kaupunkiin ja legendaariselle hirviöjärvelle lauantaina 23.2. Täytyihän sinne päästä mukaan aikaisesta aamuherätyksestä huolimatta. Itse kaupungin osuus jäi kahteen tuntiin, josta 1,5 meni ravintolassa lounastaen, kun kaikkea sai odottaa kauan. Kaupunki oli nopealla silmäyksellä Aberdeenin kaltainen pieni ja kompakti paketti kapeine katuineen ja lukusine pubeineen. Kuten kuvasta näkyy, ilma oli hyinen ja lunta ainakin puolisääreen, eiku... ;)

Kevättä ilmassa!

Loch Ness on saarivaltakunnan vesimäärältään suurin järvi ja vettä on enemmän kuin Englannin ja Walesin kaikissa lammikoissa yhteensä.  Hah!

Hirviö oli löytänyt maalle...

Loch

...ja ottanut isoveljensäkin mukaan.

On se iso.

Järvessä ei hirviöitä näkynyt, eikä sen puoleen muistakaan Ylämaan otuksista tehty havaintoja paria sorsaa lukuun ottamatta. Lyhyen järviristeilyn päätteeksi oli mahdollisuus tutustua Urquhartin (älkää kysykö ääntämisohjeita) linnaan ja vierailijakeskukseen. Linna itsessään oli lähinnä kokoelma erilaisia raunioita, joiden ympärille esittely oli koottu lukuisten infotaulujen muodossa. Viimeiset hallitsijat olivat kuulemma mieluummin räjäyttäneet linnan kuin jättäneet sen englantilaisten valloitettavaksi. Asenne kohdallaan!

Urquhart by the lake

Tornissa.

Linnasta oli jäljellä lähinnä muurinpalasia ja raunioita.

Tässä kaikki tällä erää!

Päivitystahti alkaa vakiintua kertaan viikossa. Eipä täällä nyt mitään niin ihmeellistä tavallisena päivänä näe, että siitä pitäisi heti täällä kertoa. Kuvien julkaisuun tämä on kuitenkin kätevä, kun en mitään albumeja jaksa Fb:n puolelle ruveta kokoamaan. Tässä päivityksessä enemmän kuvia, vähemmän lätinää.

Yliopiston tuoreehko pääkirjasto. Aikamoinen kontrasti kampuksen muuten keskiaikaiseen habitukseen.

Sisätiloissa on jotain tuttua, en vaan keksi mitä. Hmm.....

Maisema yläkerrasta on ihan kohtuullinen.

Oheiset kuvat kirjastosta kertovat jotain myös säästä, joka tosiaan vaihtelee täällä jatkuvasti aivan miten sattuu. Saman päivänä voi olla aluksi aurinkoista, mennä pilveen, sataa vettä, räntää ja lunta/rakeita. Vain tuuli on vakio. Kylmä ei silti ole juuri ollut, vaikka espanjalaisvaihtarit ovat välillä jäätymässä pystyyn.

Edellisessä tekstissä mainostettu huoneeni.

Käsienpesuallas, epäkäytännöllinen. Kiitos hanojen, vaihtoehdot ovat joko kylmä tai kuuma. :P

Juomista
Kuten jotkut ehkä arvaavat, en valinnut Skotlantia vaihtokohteeksi sattumalta. Kuten melko monelle kyselijälle olen täällä jo vastannut, mallasviski ja Brewdog made me do it! Molempia on hyvin saatavilla ja ainakin viskin hintataso on aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Vähän viskistä riippuen 12-vuotias single malt-lasillinen irtoaa 2,5-5 punnalla, erikoisuudet ja vanhemmat maksavat sitten tietty enemmän. Tarjoiluannos on yleensä 25 ml, mikä viskeille on varsin mukava annoskoko maistelua ajatellen. "A wee dram" onkin paikallinen tapa tilata lasillinen; tuplana voisi kai myös tilata, pitänee kokeilla.
Brewdogin tuntevat eivät esittelyä kaipaa. Paikallinen pienpanimo perustettiin v. 2007 parin 24-vuotiaan kaverin rakkaudesta hyvään olueen. Nykyään putiikin perussanomana on potkia isoja panimoita perseelle ja julistaa hyvän pienpanimo-oluen ilosanomaa. Lippulaivakuppila löytyy keskustasta ja siellä tulee käytyä aina ohikulkumatkalla (l. kerran viikossa). Hinnat ovat jälleen Suomeen verrattuna halvat, tosin paikallisille 3,5-4 puntaa tuopista on paljon, mikä kertonee muiden baarien hintatasosta paljon.
Kaupoissa taso on sama, eli bulkkikalja irtoaa halvimmillaan 50 pencellä tölkki (0,5) eikä hyväkään pullo-olut maksa 2 puntaa enempää. Alkomonopolia ei tosiaan ole ja Lidlikin myy omaa single malt-viskiään (~20€/pullo), joten nestehukkariski on melko pieni.

Huomenna olisi tiedossa yliopiston mallasviskiyhdistyksen vuoden ensimmäinen maistelu. Tästä lisää (toivottavasti) kuvien kera ensi kerralla. =)

Näkymä Kings Linksin golfkentälle. Melkein harmittaa, ettei kolopallo nappaa.

Sopeutumista

King's College

Ensimmäiset 10 päivää takana ja monta kymmentä vielä edessä. =) Aika on mennyt todella nopeasti arjen perusasioita järjestellessä ja paikkoihin ja ihmisiin tutustuessa. Jotain opintojakin olen ehtinyt harrastaa. Tästä se lähtee! Muistin myös siirtää kameran muistikortin sisällön koneelle, joten tässä postauksessa mukana myös joitain kuvia ekoilta päiviltä. Perinteisistä oikkariblogeista poiketen allekirjoittanut ei kuvissa esiinny. Alla erilaisia haja-ajatelmia viime päiviltä.

High Street

Kaupungista ja kämpästä
Aberdeen on mukavan kompakti ja kaikki tarpeelliset palvelut ovat reippaan kävelymatkan päässä. Lempinimi graniittikaupunki tulee kaupungin rakennuskannasta, jonka perusraaka-aine on kaivettu tuosta läheltä. Harmautta on siis muuallakin kuin taivaalla, aurinko on aika harvinainen näky, vaikka aina silloin tällöin näyttäytyykin. Kampukselta keskustaan tai kämpille dallailee vartin verran, eli arkiliikuntakin tulee hoidettua siirtymisten ohessa. 

Asun siis parin tuhannen muun opiskelijan kanssa solussa paikallisessa opiskelijakylässä lähellä kampusta. Jaan keittiön 4 muun vaihtarin kanssa, jotka onneksi edustavat suurimmaksi osaksi vanhempaa ikäluokkaa ja ovat tähän mennessä osoittautuneet ihan täyspäisiksi jätkiksi. Vessat ja suihkut jaetaan koko käytävän kesken, mikä ei ainakaan vielä ole osoittautunut hankalaksi. Omasta huoneestani löytyy epäkäytännöllisen lavuaarin lisäksi sänky, pöytä, kaappi ja hylly. Kuvankin saan ehkä joskus ladattua.

Opiskelusta
Varsinainen opintovaihe on vasta alkamassa, vaikka ekat luennot pidettiinkin jo viime viikon alussa. Meno on melko erilaista Suomeen verrattuna. Läsnäolo on joka kurssilla pakollista ja tätä myös valvotaan. Ryhmäkoot ovat pieniä, joten läsnäolopakolla on ihan järkevä peruste. Luentokertoja on yksi viikossa ja jokaiselle kerralle tulee lukea ennalta ilmoitettu materiaali ja valmisella vastaukset esitettyihin kysymyksiin, joista luennolla sitten keskustellaan. Ekojen kokemusten perusteella vaikuttaa oikein tehokkaalta tavalta opiskella, asiat jäävät paremmin päähän kuin pelkällä pänttäyksellä ja muiden vastauksista voi löytää oivalluksia, joita itse ei tajunnut.

Aberdeenin rantamaisemaa

Ruoasta
Eihän tänne ole syömään tultu! Safkan taso on aika laidasta laitaan ja kaupungilta löytyy rafloja joka tyyliin. Opiskelijoita ruokkiva The Hub ja sen ruokamaailma muistutttaa tarjonnaltaan hiukan Forumin alakerran rasvamonttua, tarjontaa on italialaisesta tortilloihin ja perinteisemmästä kotiruoasta salaattibaariin. Opiskelijakortilla alennusta heruu huikeat 50 penceä, mutta onneksi hintataso on ihan siedettävä. Halvimmillaan syötävää saa Unicafe-hintaan, mutta oikean nälän taltuttaminen edellyttää jo 2-3 kertaista sijoitusta Suomen vastaavaan. Rahalla saa onneksi laatuakin, eikä lisukkeina tarvitse tyytyä pelkkiin chipseihin.

Kauppojen tarjonnan perusteella paikallisten ruokakulttuuri perustuu einesten ja valmisruokien valmistamiseen, mutta lähi-Lidl myy myös ihan oikeaa ja tuoretta lähiruokaa. Ruoan alv-% on täällä mukava 0, joten mielellään sitä ostaa ja kokkailee, kun ei tarvitse päiväystarjouksia metsästää. Muuten hintataso vaihtelee todella edukkaasta Suomen hintatasoon tuotteesta riippuen.

Koska huomenaamuna odottaa yksi em. pakollisista luennoista, lopetan tällä erää tähän. Seuraavalla kerralla lisää turinaa arjen ihmeistä. =)

Aloittelua

Hiphei!

Tästä se lähtee, blogausneitsyys nimittäin!

Kuten joskus ennen lähtöä suunnittelin, bloggailen vaihtokokemuksistani täällä seuraavat puolisen  vuotta säännöllisen epäsäännöllisesti sitä mukaa kun jotain vuodatuksia keksin. Koska olen laiska, kirjoittelen vain suomeksi. Englantia (tai jotain sen kuulosta) treenailen täällä muutenkin tarpeeksi. Kuvia julkaisen myös myöhemmin kunhan alkuhässäköiltä ennätän.Kommentteja saa kirjoitella ja juttuja kysellä, jos haluaa.

Eipä nyt muuta, palaillaan!